Munuais- ja virtsakivet ovat yleinen vaiva, mutta on vaikea saada tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni eurooppalainen niistä kärsii.
Kivi on kovaa ainetta, jota muodostuu virtsasta virtsateissä erottuvista kiteistä. Kiteitä voi löytyä munuaisista tai virtsanjohtimesta (joka on munuaisista rakkoon johtava putki).
Munuais- ja virtsakivet voivat olla täysin oireettomia, mutta ne voivat myös joskus olla erittäinkin kivulias kokemus. Entisaikoina munuais- ja virtsakivivaivoja pidettiin ”tuhkimotautina” eli vaivana, joka oli suhteellisen yleinen, mutta josta ei juurikaan puhuttu julkisesti. Nykyään yhä useammalle kehittyy munuais- ja virtsakiviä, mikä on seurausta länsimaisen ruokavalion ja elämäntyylin muutoksista.
Mitä tällaiset kivet ovat?
Kiveksi kutsutaan kovaa, kiinteää massaa, joka voi muodostua sappirakossa, virtsarakossa ja munuaisissa. Näiden kivien muodostuminen johtuu eri syistä, ja siksi niitä tulee hoitaa eri tavoilla.
Tässä lehtisessä käsitellään munuais- ja virtsanjohdinkiviä. Niitä muodostuu munuaisissa ja ne joko pysyvät siellä tai siirtyvät virtsanjohtimeen (kuva 1).
Munuaiskiviä muodostuu, kun virtsan mineraalit tai happamat suolat kristallisoituvat. Suurin osa kivistä poistuu kehosta virtsatessa. Joskus kuitenkin kivet juuttuvat virtsanjohtimeen, tukkivat virtsan normaalin virtaamisen ja aiheuttavat oireita. Kivet voivat olla myös liian suuria poistuakseen munuaisesta. Molemmissa tapauksissa saatat tarvita hoitoa kiven poistamiseksi.